Tuntuu yksi viimeisen vuoden vahvoista teemoista olleen kohtaaminen. On ollut paljon sykähdyttäviä kohtaamisia. Joukoon on mahtunut yllättäviä, odottamattomia, pysäyttäviä, opettavia, antavia, ottavia ja sitten niitä tasaisen turvallisia, tuttuja, silti joka kerta elämää täydentäviä ja lataavia kohtaamisia. Jokaikinen tilanne on ollut uniikki. Kaikista on minussa vielä jokin jälki. Kaikkiin kohtaamisiin on myös tarvittu se ensimmäinen askel. Toisinaan se on varsin vaikea ottaa. Silti se, millaisesta tilasta käsin tuon ensimmäisen askeleen ottaa, saattaa määrittää koko kohtaamista.
Kohdatessaan toisen jokainen toivoo vuorovaikutusta, on parhaimmillaan valmis itse antamaan ja vastaanottamaan, avoimin ja joustavin mielin. Tavoitteena o...
