Please reload

Viimeaikaiset

Tyhjä päivä

14.4.2017

Hän istui vaitonaisena ja liikkumatta, kasaan lysähtäneenä keittiön pöydän ääressä. Kauan kaivattu aurinko pyrki huoneeseen suljettujen sälekaihdinten välistä ja kello muistutti tikityksellään elämän jatkumisesta. Hänen maailmansa oli kuitenkin juuri pysähtynyt. Hän itse oli jäänyt vielä käyntiin, oli pudonnut pois, jonnekin välitilaan, kuin unohtunut kuolla elämänsä mukana. Jos voimia olisi ollut ja siitä olisi ollut jotain hyötyä, hän olisi vihannut hengitystään, joka itsepintaisesti piti hänet kiinni elämässä. Turhaan se kulki sisään ja ulos, turhaan piti yllä tätä merkityksetöntä elämää.

 

Jokin sisäinen voima pakotti hänet liikahtamaan kuin todistaakseen hänelle, että hän on vielä elossa ja kiinni elämässä. Turha liike, mutta jotenkin havahduttava. Hän liikahti uudelleen kuin välttyäkseen pohtimasta mistä tuo ensimmäinen liike kumpusi. Tähän ei enää tarvittu kokemusta siitä, että jokin muu häntä ohjailisi vaan oli vakuutettava itselle edes pienellä liikahduksella, että valta on omissa käsissä. Ihmeen tavalla pysähtynyt kuva alkoi liikkua ja vaikka hän kapinoi vastaan, tietoisuus elämän jatkumisesta alkoi tunkeutua tajuntaan. Nousi kiukkua, haluan takaisin tuohon pysäytyskuvaan! Haluan jäädä siihen, olla vaan, kieltäytyä ajattelemasta yhtään mitään. Kieltäytyä ymmärtämästä ja kuulemasta sitä että elämä jatkuu. Parempi tuska kuin pelko uuden edessä. Pakko oli olla olemassa joku sääntö, että näin vereslihalla ei tarvitse enää edes yrittää elää jotain ihmisen elämää, että ei tarvitse puhua kenellekään tai vastata puhelimeen.

 

Miten voisi millään tavalla olla mahdollista enää kävellä alakerran kauppaan ja kerätä koriin tomaatit, kurkut, maito, leipä ja lehti ja huudella oviaukosta heiheit ulos kävellessään. Miten ylipäänsä voisi enää nostaa kasvoille jonkin ilmeen tai muodostaa sanoja, jotka tarkoittavat jotain ja heijastelevat sisäistä maailmaa. Sisäinen maailma kun tuntuu täysin tyhjältä. Jokin voima kuitenkin liikuttaa ja saa toimimaan. Ehkä en sittenkään koskaan ole täysin tyhjä.  Edes tällaisena päivänä.

Tykkää
Please reload

Etsi aiheita